Siihen aikaan, kun isä oli maailman vahvin,
ja äiti tiesi kaiken,
keijut lensivät kuin perhoset,
kotihaltijat piileksivät päivällä saunan nurkassa,
näkki vaani lapsia joessa,
ja leijona oli pimeällä puun latvassa.
Siihen aikaan joulupukki oli oikea ja
tonttuja kantojen takana,
sateella apinat koputtivat ikkunaan.
Siihen aikaan mummon insuliiniputkiin saattoi
panna vettä ja vesiväriä ja järjestää
ne kauniisti laulukuoroon.
Eikä äiti kuullut sitä laulua,
sitä minun johtamaa kuoroa,
eikä tainnut tietää
näytä sinä ensin-leikistä
tai kun Timon kanssa leikittiin
aikuisia ja keikuttiin toistemme päällä.

Tässä sitten taas runotorstain osanottoni näin perjantaina.